Lihasta.fi kokoaa yhteen ajankohtaista tietoa ja keskustelua kotimaisesta lihasta, sen tuotannosta ja kulutuksesta Suomessa.

Millainen on suomalainen lihantuotantoketju? Tietoa kotimaisesta lihasta, sen tuotannosta ja kulutuksesta Suomessa.

Mitä liha-alalla tapahtuu? Tutustu tuoreimpiin kirjoituksiin ja kannanottoihin.

Kotimaisen lihan viikko oli kouluissa 14.–18.11.2016 järjestetty teemaviikko, jonka aikana koululaisilla oli mahdollisuus tutustua kotimaisen lihan tuotantoon, käyttöön ja lihan matkaan tilalta ruokapöytään.

Mikä on Lihasta-viestintähanke? Lue lisää täältä.

Etsitkö tietoa kotimaisesta lihasta, lihantuotannosta tai lihan kulutuksesta Suomessa? Täältä voit hakea haluamaasi tietoa sivuston sisällöistä.

Suomalainen lihantuotanto pähkinänkuoressa

Maatilarakennus ja peltomaisemaa
Kuva: Atria

Elintarviketeollisuus on Suomen kolmanneksi suurin teollisuudenala. Liha-alalla toimii neljä suurta yritystä ja kattava joukko pk-yrityksiä. Yhteensä alalla on noin 340 yritystä, joista 20 suurinta vastaa yli 90 prosentista tuotannosta. Suomessa tuotetaan pääasiassa naudan-, sian- ja broilerinlihaa sekä jonkin verran kalkkunan-, lampaan- ja poronlihaa.

Noin 93 prosenttia suomalaisista syö lihaa. Luken Ravintotaseen 2016 mukaan lihaa kulutetaan Suomessa keskimäärin noin 81 kiloa vuodessa henkilöä kohden. Kulutetun lihan kokonaismäärä on kuitenkin ilmoitettu luullisena lihana eikä siinä ole huomioitu hävikkiä, joten suomalaisten vatsaan lihaa päätyy noin 40 kiloa henkilöä kohti vuodessa. 81 kilon kokonaismäärästä sianlihan osuus on 35, naudanlihan 19 ja siipikarjanlihan 24 kiloa. Viime vuosina etenkin broilerin kulutus on ollut kasvussa. Suomessa lihankulutus on maltillisempaa kuin muualla Euroopassa. Esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa lihaa kulutetaan noin 85 kiloa ja Ranskassa, Australiassa ja USA:ssa jopa yli 100 kiloa henkilöä kohti vuodessa.

Suomalainen lihantuotantoketju on yksi maailman läpinäkyvimmistä ja valvotuimmista. Osaavat tuottajat, jatkuvasti päivittyvä lainsäädäntö, tehokas omavalvontajärjestelmä, lakia pidemmälle ulottuvat ohjeistukset ja suositukset sekä erilaiset terveysseurantajärjestelmät takaavat, että lihaketjussa toimitaan hyvien toimintatapojen mukaan alusta loppuun. Eläinten hyvinvoinnista pidetään huolta, ja lopputuloksena on turvallinen ja jäljitettävä lihatuote. Valitsemalla suomalaisen lihan tiedät, mitä syöt.

Turvallinen suomalainen liha on vientivaltti. Suomalainen helposti jäljitettävä ja vastuullisesti tuotettu liha on hyvä vientituote. Suomalaisessa lihaketjussa turvallisuus ja antibioottien vähäinen käyttö ovat kansainvä- lisesti poikkeuksellisella tasolla. Lihan ja lihatuotteiden osuus Suomen elintarvikeviennistä oli vuosina 2014– 2015 lähes 9 prosenttia, ja kasvua haetaan esimerkiksi Aasian markkinoilta.

Kotimainen liha luo ruokaturvaa. Suomalainen lihantuotanto on merkittävä osa maamme elintarvikeomavaraisuutta. Vuonna 2015 kaiken lihantuotannon omavaraisuusaste oli Suomessa noin 94 prosenttia, ja monella osa-alueella oma tuotanto riittäisi kattamaan kulutustarpeen. Tästä huolimatta ulkomaista lihaa tuodaan maahan miljoonia kiloja vuodessa ja kulutetun lihan kotimaisuusaste on vain noin 80 prosenttia. Oma vahva kotieläintuotanto vähentää riippuvuutta tuontiruoasta ja pienentää ruokahuollon häiriintymisen riskejä erilaisissa kriisitilanteissa. Se onkin keskeinen tekijä kansallisen ruokaturvan varmistamisessa.