Lihasta.fi kokoaa yhteen ajankohtaista tietoa ja keskustelua kotimaisesta lihasta, sen tuotannosta ja kulutuksesta Suomessa.

Millainen on suomalainen lihantuotantoketju? Tietoa kotimaisesta lihasta, sen tuotannosta ja kulutuksesta Suomessa.

Mitä liha-alalla tapahtuu? Tutustu tuoreimpiin kirjoituksiin ja kannanottoihin.

Kotimaisen lihan viikko oli kouluissa 14.–18.11.2016 järjestetty teemaviikko, jonka aikana koululaisilla oli mahdollisuus tutustua kotimaisen lihan tuotantoon, käyttöön ja lihan matkaan tilalta ruokapöytään.

Mikä on Lihasta-viestintähanke? Lue lisää täältä.

Etsitkö tietoa kotimaisesta lihasta, lihantuotannosta tai lihan kulutuksesta Suomessa? Täältä voit hakea haluamaasi tietoa sivuston sisällöistä.

Naudan elinkaari Suomen lihantuotannossa

Lihakarjan vasikka
Kuva: Atria

Vasikka syntyy joko maito- tai emolehmätilalla. Lehmän tiineys kestää yhdeksän kuukautta. Vasikka korvamerkitään ja nupoutetaan syntymän jälkeen. Hyvän toimintatavan mukaan Suomessa nupoutuksen tekee useimmiten eläinlääkäri puudutusta, rauhoitusta ja kivunlievitystä käyttäen.

Maitorotuinen vasikka vieroitetaan syntymänsä jälkeen lypsettäväksi siirrettävästä emostaan. Vasikkaa pidetään muutaman viikon ajan yksittäiskarsinassa, jotta sen terveydestä ja riittävästä ravinnosta voidaan pitää paremmin huolta. Vasikalla tulee kuitenkin olla näkö- ja kosketusyhteys vierustovereihinsa, jotta se voi toteuttaa sosiaalisia tarpeitaan. Yli kahdeksanviikkoinen vasikka kasvatetaan aina ryhmäkarsinassa, myös emolehmätiloilla. Vasikan saa eristää umpinaiseen karsinaan vain eläinlääketieteellisistä syistä.

Vasikoiden kasvattaminen maitotilalla teuraspainoon on harvinaista. Niin sanotussa kolmivaihekasvatuksessa ternivasikka eli vielä ternimaitoa juova vasikka siirretään lypsykarjatilalta vasikkakasvattamoon 2–4 viikon ikäisenä. Sieltä se siirretään lihantuotantotilalle loppukasvatukseen noin viiden kuukauden iässä. Vaihtoehtoisesti ternivasikka voidaan kasvattaa maitotilalla, kunnes se kahden kuukauden ikäisenä vieroitetaan ternimaidosta eli juotolta, minkä jälkeen se siirretään suoraan loppukasvatukseen.

Emolehmätilalla syntynyt lihavasikka laiduntaa emonsa kanssa yhdessä noin puolen vuoden ikään asti, jolloin se vieroitetaan. Emolehmätilalla syntyneet vasikat voidaan kasvattaa teuraspainoon asti syntytilallaan sijaitsevassa kasvattamossa. Useimmiten vasikat kuitenkin siirretään loppukasvatukseen erikoistuneelle lihantuotantotilalle.

Nautoja kasvatetaan loppukasvattamossa teuraspainon saavuttamiseen asti. Maito- ja liharotuiset sonnit teurastetaan 16–20 kuukauden ja hiehot 12–16 kuukauden iässä. Maitorotuisen sonnin teuraspaino on yleensä hieman yli 300 kiloa ja lihanaudan jopa yli 400 kiloa. Hiehon teuraspaino on keskimäärin 250 kiloa.