Lihasta.fi kokoaa yhteen ajankohtaista tietoa ja keskustelua kotimaisesta lihasta, sen tuotannosta ja kulutuksesta Suomessa.

Millainen on suomalainen lihantuotantoketju? Tietoa kotimaisesta lihasta, sen tuotannosta ja kulutuksesta Suomessa.

Mitä liha-alalla tapahtuu? Tutustu tuoreimpiin kirjoituksiin ja kannanottoihin.

Kotimaisen lihan viikko oli kouluissa 14.–18.11.2016 järjestetty teemaviikko, jonka aikana koululaisilla oli mahdollisuus tutustua kotimaisen lihan tuotantoon, käyttöön ja lihan matkaan tilalta ruokapöytään.

Mikä on Lihasta-viestintähanke? Lue lisää täältä.

Etsitkö tietoa kotimaisesta lihasta, lihantuotannosta tai lihan kulutuksesta Suomessa? Täältä voit hakea haluamaasi tietoa sivuston sisällöistä.

15 syytä valita suomalainen liha

Peltomaisemaa ja lehmiä
Kuva: Atria

1. Lihantuotanto on suomalaisen elintarviketeollisuuden suurin toimiala. Ostamalla kotimaista lihaa autat työllistämään suoraan 10 000 ja välillisesti jopa 300 000 suomalaista: maanviljelijöitä ja lihantuottajia, eläinlääkäreitä ja rehuntoimittajia, kuljetusyrittäjiä, tuotekehittäjiä, pakkaajia ja vähittäiskaupan työntekijöitä.

2. Lihantuotanto tuo elinvoimaa ja hyvinvointia niin maaseudulle kuin kaupunkeihin. Suomessa on noin 1 200 lihasikatilaa, noin 130 broileritilaa ja noin 3 000 naudanlihaan erikoistunutta tilaa ympäri maata.

3. Elintarvikealalta kerätyt verot ylittävät selvästi alalle ohjatun tuen. Luonnonvarakeskus Luken selvityksen mukaan Suomen valtion budjetista ohjataan tukia maatalouteen noin 1,3 miljardia euroa siinä missä esimerkiksi pelkästään ruoan arvonlisäverotuksesta rahaa kertyy valtiolle 1,7 miljardia euroa.

4. Kotimainen liha tuo ruokaturvaa. Vuonna 2015 kaiken lihantuotannon omavaraisuusaste oli Suomessa noin 94 prosenttia.

5. Suomalainen liha on lähiruokaa, ja suomalaisen lihaketjun rehu tulee pääsääntöisesti omilta pelloilta. Rehuntuotanto on Suomessa tehokasta, sillä maaperä on vaikeasti hyödynnettävissä muiden elintarvikkeiden tuotantoon. Yhdistetyssä lihan- ja maidontuotantoketjussa hiilijalanjälki on pienempi kuin erillisessä lihantuotannossa. 

6. Suomessa tehdään jatkuvasti töitä lihantuotannon ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Maataloussektorin kasvihuonekaasupäästöt vähenivät Suomessa 14 prosenttia vuosina 1990–2016. Vuoteen 2020 mennessä päästöjä on tavoitteena vähentää 13 prosenttia vuoteen 2005 verrattuna. Suomen lihantuotannon osuus koko maan kasvihuonepäästöistä on noin 6 prosenttia.

7. Eläinten hyvinvointi turvataan kaikissa tuotannon vaiheissa. Suomessa lihantuotantoa koskeva lainsäädäntö on yksi maailman tiukimmista, ja viranomaisvalvonnan lisäksi lihaketjun toimijoita sitoo omavalvontasuunnitelma. Sopimustuotannossa tuottajat sitoutuvat järjestelmälliseen terveydenhuoltotyöhön sekä tautisuojaa ja eläinten ja rehun tuontia koskeviin ohjeisiin.

8. Suomalaisen sian saparoa ei typistetä. Stressaantuneet siat purevat toistensa saparoja, minkä vuoksi ne typistetään monissa maissa. Suomessa stressiä ehkäistään huolehtimalla sian elinolosuhteista ja tarjoamalla sille riittävästi virikkeitä.

9. Suomalaisessa broilerituotannossa kaikilla linnuilla on nokka ja höyhenet. Virikkeettömissä olosuhteissa linnut nokkivat lajitovereidensa höyheniä, minkä vuoksi nokka typistetään joissakin maissa. Suomessa typistäminen on kiellettyä. Suomessa broilerit saavat kasvaa vapaana pehkupäällysteisellä lattialla, jossa ne voivat toteuttaa lajinmukaisia tarpeitaan kuopsuttamalla ja nokkimalla kuiviketta.

10. Suomalainen tuotantoeläin saa turvallista ja laadukasta rehua. Tämän takaavat Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran rehutoimijoiden rekisteri, Eviran ja ELY-keskuksen rehuvalvontasuunnitelma sekä Eläinten terveys ETT ry:n tautiriskien hallintaan sitoutuneiden rehutoimittajien positiivilista.

11. Suomalaisessa lihantuotannossa käytetään merkittävästi vähemmän eläinantibiootteja kuin useimmissa muissa Euroopan maissa. Antibiootteja käytetään vain tarpeeseen ja lääkärin määräyksestä, ei ennaltaehkäisyyn. Kasvuhormonit on kielletty koko EU:ssa.

12. Kotimainen broilerituotanto on käytännössä salmonellaton kaikissa broilerin elinkaaren vaiheissa tehtävien kansallisen salmonellavalvontaohjelman mukaisten toimien ansiosta. Myös sian- ja naudanlihantuotannossa Suomi on sitoutunut tiukkaan kansalliseen salmonellavalvontaohjelmaan. Salmonellan saaminen suomalaisesta raa’asta lihasta on hyvin epätodennäköistä.

13. Kansallinen eläinten terveydenhuolto ETU asettaa tuotannolle tiukemmat vaatimukset kuin Suomen laki tai EU. Terveydenhuoltoa tukevat Sikava- ja Naseva-seurantajärjestelmät, joiden kautta valvotaan terveydenhuolto-ohjelman toteutumista. Sikavaan kuuluu yli 90 prosenttia suomalaisista sikatiloista ja Nasevaan noin 60 prosenttia nautatiloista.

14. Suomalaista sianlihaa ostaessasi voit valita Laatuvastuu-merkittyä lihaa, joka on tuotettu kansalliseen laatujärjestelmään kuuluvalla, sertifoidulla tilalla. Sikavaan perustuvassa Laatuvastuu-järjestelmässä sikojen terveys ja lihan tuoteturvallisuus ylittävät merkittävästi lakisääteisen minimitason.

15. Kun suosit kotimaista lihaa, tiedät, mitä syöt. Suomalaisen lihan tuotantoketju on läpinäkyvä ja jäljitettävä.