Lihasta.fi kokoaa yhteen ajankohtaista tietoa ja keskustelua kotimaisesta lihasta, sen tuotannosta ja kulutuksesta Suomessa.

Millainen on suomalainen lihantuotantoketju? Tietoa kotimaisesta lihasta, sen tuotannosta ja kulutuksesta Suomessa.

Mitä liha-alalla tapahtuu? Tutustu tuoreimpiin kirjoituksiin ja kannanottoihin.

Kotimaisen lihan viikko oli kouluissa 14.–18.11.2016 järjestetty teemaviikko, jonka aikana koululaisilla oli mahdollisuus tutustua kotimaisen lihan tuotantoon, käyttöön ja lihan matkaan tilalta ruokapöytään.

Mikä on Lihasta-viestintähanke? Lue lisää täältä.

Etsitkö tietoa kotimaisesta lihasta, lihantuotannosta tai lihan kulutuksesta Suomessa? Täältä voit hakea haluamaasi tietoa sivuston sisällöistä.

Viikon mittainen tehotarkastelu lihan alkuperään


Meillä syödään lihaa useamman kerran viikossa. Suosimme kalaa ja kasviksia, mutta liha kuuluu olennaisesti perheemme ruokavalioon. Viime aikoina olen entistä enemmän alkanut kiinnittää huomiota siihen, mistä lihani tulee.

Olen aina suosinut kotimaista lihaa ja kysyn pääsääntöisesti ravintolassakin asioidessani lihan alkuperää. Nykyään esimerkiksi uusi-seelantilainen karitsa jää tilaamatta, vaikka vielä muutama vuosi sitä söinkin. Nyt kun olen päässyt kotimaisen karitsan makuun, ei ulkomainen houkuta!

Vietimme perheeni kanssa juuri kuukauden Yhdysvalloissa mieheni työn takia, ja siellä jos jossain muisti taas kotimaisen lihan arvon! Siinä missä kotimaassa kaupassa asioidessaan ei tarvitse huolta kantaa mistään, kunhan lihasta löytyy kotimainen leima, meren takana se ei merkkaa mitään. Siellä jouduin tutkimaan pakkauksia suurennuslasilla ja vielä varmistamaan henkilökunnalta, ettei antibiootteja tai hormoneja ole käytetty. Ja myönnettäkööt, en siltikään ollut aivan vakuuttunut.

Tästä inspiroituneena pidin Suomeen palattuamme viikon ajan kirjaa, miten helppoa täällä on syödä kotimaista lihaa.

Maanantaina nautin lohisalaattia lounaaksi työtapaamisessa, ja illalla nautimme kotona kotimaisia kanan rintaleikkeitä, joten ensimmäinen päivä sujuu mutkattomasti.

Tiistaina aamiaiseksi riittää puuro ja kananmuna, mutta lounaalla suuntaan työtapaamiseen ravintolaan. Tilaan jälleen salaatin, mutta koska tarjoilija ei ole varma kanan alkuperästä, pelaan varman päälle ja tilaan paahtopaistisalaatin.

Illalla syömme perheen kanssa kalaa. Iltapalaksi nautin ruisleivän, jonka päällä on suomalaista kinkkua ja juustoa.

Keskiviikkona aamiainen jää yhden kananmunan mittaiseksi kiireessä, lounaalla salaattiini valikoituu katkarapuja ja erilaisia vihanneksia. Salaatti tai keitto on normaali lounasvalintani, iltaisin syön päivän pääaterian. Tänään se on kana-nuudeliwokki. Nuudelit eivät ole kotimaista tuotantoa, mutta kana on, joten helppoa jälleen.

Torstai-aamuna nautin aamiaisen työtilaisuudessa, joten unohdan tyystin tivata croissantin välissä olevan kinkun alkuperää. Myöhemmin tilaisuudesta poistuttuani tajuan mokani ja toivon, että Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto tarjoaa kotimaista lihaa. Lounaalla nautin jälleen salaatin, jossa proteiinin virkaa tällä kertaa hoitaa jälleen paahtopaisti. Pyydän salaattiini aina jotakin proteiinia, jolloin nälkä pysyy hyvin loitolla. Illalla nautimme kotona shaksukaa, joka syntyy munista ja vihanneksista. Iltapalaleivän päällä jälleen kotimainen kinkku.

Perjantain lounaaksi nautin kasviswokkia, mutta illalla syömme kotimaista possun ulkofilettä ja kasviksia.

Lauantaina herkutellaan kotimaisesta luomunaudanlihasta valmistetulla burgundinpadalla. Pitkään hautunut liha on suosikkiani ja aina kun mahdollista, valitsen lihakseni luomua. Burgundinpata on tämän viikon ehdoton kohokohta, jota nautimme hartaasti, kyljessä lasi hyvää punaviiniä.

Sunnuntaina syömme kotimaista kalaa, mutta aamiaisleivän päällä komeilee kotimainen meetvursti.

Koen, että kotimaisen lihan syöminen on helppoa! Tosin, tämä johtuu myös varmaan siitä, että teen pääasiassa kaikki ruokamme itse. Lounas tulee monesti nautittua työn yhteydessä muualla, mutta käytännössä kaikki muut ateriat valmistan itse. Se, että voin luottaa saavani laadukasta ja luotettavaa lihaa, kun siinä on kotimaisen lihan leima, on asia, joka ei todellakaan ole kaikkialla maailmassa itsestäänselvyys!

Ruokarakkaudella,

Vappu