Lihasta.fi kokoaa yhteen ajankohtaista tietoa ja keskustelua kotimaisesta lihasta, sen tuotannosta ja kulutuksesta Suomessa.

Millainen on suomalainen lihantuotantoketju? Tietoa kotimaisesta lihasta, sen tuotannosta ja kulutuksesta Suomessa.

Mitä liha-alalla tapahtuu? Tutustu tuoreimpiin kirjoituksiin ja kannanottoihin.

Kotimaisen lihan viikko oli kouluissa 14.–18.11.2016 järjestetty teemaviikko, jonka aikana koululaisilla oli mahdollisuus tutustua kotimaisen lihan tuotantoon, käyttöön ja lihan matkaan tilalta ruokapöytään.

Mikä on Lihasta-viestintähanke? Lue lisää täältä.

Etsitkö tietoa kotimaisesta lihasta, lihantuotannosta tai lihan kulutuksesta Suomessa? Täältä voit hakea haluamaasi tietoa sivuston sisällöistä.

Lihasta ja Vappu Pimiä vierailulla Kuuselan nautatilalla

Nautoja Kuuselan tilalla

Elokuun lopulla Lihasta-hankkeella oli Vappu Pimiän kanssa tilaisuus tutustua Kuuselan nautatilan arkeen Loimaalla. Tilaa pyörittävät Mauri ja Katriina Kuusela, jotka hoitavat kerrallaan yhteensä yli 400 nautaa parin viikon ikäisistä teuraskokoisiin.

Vielä melkeinpä uututtaan hohtavassa juottolassa on paikat 96 vasikalle. Juottolassa nimensä mukaisesti juotetaan vasikoita. Vasikat tulevat tilalle noin kahden viikon ikäisinä ja elävät sitä seuraavat kuusi viikkoa pääasiassa hapanmaitoseoksella. Vasikka tarvitsee päivässä maitoa muutamia litroja, jopa yhdeksän litraa. Nykytekniikan avulla ruokinta voidaan toteuttaa tasapuolisesti, sillä juottolaite tunnistaa kunkin vasikan kaulapannasta, joten määräänsä enempää ei yksikään vasikka pääse juomaan.

Maidon lisäksi vasikoille annetaan myös muun muassa rehua ja vasikkamysliä. Vasikan kasvaessa ja juottovaiheen lähestyessä loppuaan maidon määrää vähennetään ja kiinteän ruuan osuutta kasvatetaan, sillä tarkoituksena on opettaa vasikat märehtimään luonnonmukaisesti.

Tilalla nautojen terveydentilaa seurataan tarkasti, ja Kuuseloiden arkeen kuuluu päivittäin tarkistaa eläinten vointi. Kokenut kasvattaja näkee jo eläimen korvien asennosta, mikäli kaikki ei ole niin kuin pitää. Hyvä hoito ennaltaehkäisee sairauksia, mutta toisinaan naudoille voi esimerkiksi nousta kuume tai ne voivat saada hengitystieoireita. Mikäli on tarpeen, naudoille voidaan antaa antibiootteja sairauden hoitoon, mutta ei koskaan ennaltaehkäisevästi. Suomessa lihantuotannossa käytetäänkin keskimäärin monia muita maita vähemmän antibiootteja. Kuten enemmistö suomalaisista nautatiloista, Kuuselankin tila kuuluu nautojen terveydenhuollon seuranta- ja raportointijärjestelmään Nasevaan, jonka ansiosta eläinten terveyttä on helppo seurata. Kaikesta lääkityksestä ja mahdollisista sairauksista pidetään tarkasti kirjaa.

Kuuselan tilalla naudat ovat pienestä pitäen omassa tutussa ryhmässä, lehmät ja sonnit erikseen. Näin eläinten hoitaminen ja käsittely on helpompaa. Kaikki lehmät siirtyvät Kuuselasta muille tiloille loppukasvatukseen, mutta osan sonneista Kuuselat kasvattavat itse teurasikään asti. Alle puolivuotiaat naudat ovat omassa pihatossaan ja sitä vanhemmat omassaan. Noin puolentoista vuoden ikäisenä naudat viedään teurastettavaksi.

Kuuselan karja saa ravintonsa lähes täysin tilan omilta pelloilta. Rehuviljan lisäksi Kuuselat viljelevät muun muassa härkäpapua proteiininlähteeksi. Ulkopuolelta hankitaan lähinnä vain kivennäisaineet. Omilta pelloilta saadaan myös kuivikkeet, joita Kuuselat levittävät nautojen pehmusteeksi lattialle.

Tekemistä ja tehtävää tilalla riittää ympäri vuoden jokaisena päivänä sekä navetassa että paperitöiden ja raportoinnin parissa. Katriina ja Mauri toteavat kuitenkin tyytyväisinä, ettei kahta samanlaista päivää ole ja että arjen aikataulun voi suunnitella varsin joustavasti. Tärkeimmästä eli eläinten hyvinvoinnista ei kuitenkaan tingitä.