Lihasta.fi kokoaa yhteen ajankohtaista tietoa ja keskustelua kotimaisesta lihasta, sen tuotannosta ja kulutuksesta Suomessa.

Millainen on suomalainen lihantuotantoketju? Tietoa kotimaisesta lihasta, sen tuotannosta ja kulutuksesta Suomessa.

Mitä liha-alalla ja ruokatrendeissä tapahtuu? Tutustu tuoreimpiin kirjoituksiin, kannanottoihin ja inspiroidu kokkaamaan kotimaisesta lihasta.

Kotimaisen lihan viikko oli kouluissa 14.–18.11.2016 järjestetty teemaviikko, jonka aikana koululaisilla oli mahdollisuus tutustua kotimaisen lihan tuotantoon, käyttöön ja lihan matkaan tilalta ruokapöytään.

Mikä on Lihasta-viestintähanke? Lue lisää täältä.

Etsitkö tietoa kotimaisesta lihasta, lihantuotannosta tai lihan kulutuksesta Suomessa? Täältä voit hakea haluamaasi tietoa sivuston sisällöistä.

Laskiaisen perinteinen ja pidetty hernari

Herneitä

Suomalaisten ruokapöytään kuuluu läpi vuoden klassikkoruokia, joita nautitaan harvoin ja harkiten juhlien tai merkkipäivien yhteydessä tai tavan takaa valituissa tilanteissa. Innokkaimmat ruoan ystävät nauttivat lempiherkuistaan kuitenkin vaikka joka aterialla. Nyt on hernekeiton aika!

Hernekeitto on mitä lohdullisin talviruoka, joka on helppo valmistaa valmiista vaihtoehdosta tai alusta alkaen itse omalla tai isovanhemmalta perityllä reseptillä. Perinteisesti soppa valmistetaan kuivatuista herneistä ja sianlihasta pitkään hauduttamalla ja maustetaan suolalla, mustapippurilla ja meiramilla. Kyytipojaksi kelpuutetaan usein sinappia ja sipulisilppua, jopa porkkanaa.

Hernekeitto on perinteinen laskiaisen ruoka. Laskiaisen lisäksi hernaria nautitaan torstaisin. Erityisesti armeijan käyneet tietävät, että torstai on hernekeittopäivä. Hernekeittoa tarjoillaan usein myös esimerkiksi toritapahtumissa, sillä se on edullinen ja yksinkertainen ateria, joka ravitsee ja lämmittää, varsinkin keskellä kylmää talvea.

Torstain hernekeittoperinne juontaa katolisen ajan paastoamiseen. Tuolloin perjantai oli paastopäivä, jota ennen oli tärkeää syödä ravitsevaa ja täyttävää ruokaa. Näin on myös laskiaisena, joka puolestaan aloittaa sekä katolisessa että luterilaisessa perinteessä pääsiäiseen päättyvän paastonajan.

Hernari on Suomessa niin vakiintunut ruoka, että monella on varmasti oma rakas versionsa, josta ei poiketa uhallakaan. Erilaisia koulukuntia siis riittää. Esimerkiksi länsisuomalaisten hernekeitto on yleensä paksua ja sisältää savustettua lihaa. Karjalaisessa hernekeitossa on sen sijaan yleensä runsaasti lientä, eivätkä herneet ole täysin sakeutuneet keittoon, johon käytetään usein savustamatonta lihaa. Hernekeitto tunnetaan myös maailmalla: esimerkiksi Ruotsissa se tehdään keltaisista herneistä eikä vihreistä kuten Suomessa.

Yksi asia on varmaa. Perinteikäs, herkullinen ja helppo hernari ansaitsee laadukkaat raaka-aineet. Mikäli siis valmistat lihaisan hernekeittosi itse, muista kruunata se turvallisesti tuotetulla, kotimaisella lihalla. Ei muuta kuin pata porisemaan!

Ruokailun iloa!