Lihasta.fi kokoaa yhteen ajankohtaista tietoa ja keskustelua kotimaisesta lihasta, sen tuotannosta ja kulutuksesta Suomessa.

Millainen on suomalainen lihantuotantoketju? Tietoa kotimaisesta lihasta, sen tuotannosta ja kulutuksesta Suomessa.

Mitä liha-alalla tapahtuu? Tutustu tuoreimpiin kirjoituksiin ja kannanottoihin.

Kotimaisen lihan viikko on kouluissa 14.–18.11.2016 järjestettävä teemaviikko, jonka aikana koululaisilla on mahdollisuus tutustua kotimaisen lihan tuotantoon, käyttöön ja lihan matkaan tilalta ruokapöytään.

Mikä on Lihasta-viestintähanke? Lue lisää täältä.

Etsitkö tietoa kotimaisesta lihasta, lihantuotannosta tai lihan kulutuksesta Suomessa? Täältä voit hakea haluamaasi tietoa sivuston sisällöistä.

Teurastamoista tuotantolaitoksiin

Atrian uusi leikkaamo
Kuva: Atria, leikkaamo

Eviran tilaston mukaan Suomessa oli 78 teurastamoa vuonna 2015. Luken tietojen mukaan maassa teurastettiin noin 2,1 miljoonaa sikaa, noin 280 000 nautaa ja noin 69 miljoonaa broileria vuonna 2016.

Kuten tiloillakin, myös teurastamoissa huolehditaan eläinten hyvinvoinnista. Tainnutus- ja lopetusmenetelmät on tarkasti määritelty EU:n lopetusasetuksessa. Tarvittavat toimenpiteet on toteutettava eläinten kipua, tuskaa ja kärsimystä välttäen. Tuotantoeläinten suojelusta teurastamoissa säädetään myös kansallisessa eläinsuojelulaissa. Lainsäädäntöä tukevat Eläinten hyvinvointikeskuksen EHK:n ohjeet. Teurastamohenkilökunta on tehtävään koulutettua ja heillä tulee olla kelpoisuustodistus pätevyyden osoittamiseksi. Eläimet teurastetaan eri eläinlajeihin erikoistuneissa teurastamoissa.

Suomessa teurastamotoimintaa valvotaan laajasti. Valvonta perustuu laitosten omavalvontasuunnitelmaan, joka sisältää muun muassa riskinarviointiin pohjautuvat tuoteturvallisuus- ja laadunvarmistussuunnitelmat sekä laboratoriokokeita. Lisäksi teurastamoita valvoo tarkastuseläinlääkäri, joka tarkkailee eläinten hyvinvointia koskevien sääntöjen noudattamista, tarkistaa eläinten ketjuinformaation eli alkutuotannon tiedot, kuten yksilötunnisteet ja mahdolliset lääkinnät, ja suorittaa lakisääteisen lihantarkastuksen. Lihantarkastus sisältää esimerkiksi teurastusta ennen ja sen jälkeen tehtävät tarkastukset sekä tarvittaessa laboratorionäytteet. Ketjuinformaatio ja lihantarkastus parantavat lihan jäljitettävyyttä ja elintarviketurvallisuutta.

Kun eläimet saapuvat teurastamolle, eläinlääkäri valvoo kuorman purkamista ja tarkastaa eläimet ja niiden ketjuinformaation. Eläimet teurastetaan heti tai siirretään odottamaan teurastusta. Ennen teurastusta eläin tainnutetaan esimerkiksi sähkön, hiilidioksidin tai pulttipistoolin avulla. Verenlasku suoritetaan, kun on tarkistettu, että eläin on varmasti taintunut. Tarkastuseläinlääkäri valvoo tainnutusta ja verenlaskua.

Teurastuksen jälkeen ruho käsitellään teurastuslinjalla. Elintarvikkeiksi kelpaamattomat osat poistetaan ja hyödynnetään muussa tuotannossa. Esimerkiksi rasvaa käytetään biopolttoaineissa, vuotia auto- ja huonekaluteollisuudessa ja muita osia turkiseläinten rehuntuotannossa. Tarkastuseläinlääkäri tarkistaa kaikki sikojen ja nautojen ruhot ja otoksen broilereista. Sikojen ja nautojen ruhot merkitään terveysmerkillä ja pakattu siipikarjanliha tunnistusmerkillä. Merkit osoittavat, että teurastuslaitos on hyväksytty ja liha todettu ihmisravinnoksi kelpaavaksi. Ruhot jäähdytetään nopeasti ja siirretään leikkaamoon paloiteltaviksi. Leikkaamossa paloiteltu liha pakataan ja kuljetetaan joko kauppoihin ja suurkeittiöihin tai tuotantolaitoksiin, joissa liha jalostetaan erilaisiksi lihavalmisteiksi.