Lihasta.fi kokoaa yhteen ajankohtaista tietoa ja keskustelua kotimaisesta lihasta, sen tuotannosta ja kulutuksesta Suomessa.

Millainen on suomalainen lihantuotantoketju? Tietoa kotimaisesta lihasta, sen tuotannosta ja kulutuksesta Suomessa.

Mitä liha-alalla tapahtuu? Tutustu tuoreimpiin kirjoituksiin ja kannanottoihin.

Kotimaisen lihan viikko on kouluissa 14.–18.11.2016 järjestettävä teemaviikko, jonka aikana koululaisilla on mahdollisuus tutustua kotimaisen lihan tuotantoon, käyttöön ja lihan matkaan tilalta ruokapöytään.

Mikä on Lihasta-viestintähanke? Lue lisää täältä.

Etsitkö tietoa kotimaisesta lihasta, lihantuotannosta tai lihan kulutuksesta Suomessa? Täältä voit hakea haluamaasi tietoa sivuston sisällöistä.

Liha on helppo ja monipuolinen ravinnonlähde

Herkullinen uunipata naudanposkella
Kuva: HKScan

Liha on parhaita proteiininlähteitä. Liha tarjoaa runsaasti proteiineja, joita tarvitaan lihasten ja elinten rakentamiseen. Lihasta saatava proteiini on ”täydellistä” siinä mielessä, että se sisältää kaikki ne aminohapot, joita keho ei itse osaa valmistaa. Riittävä proteiininsaanti auttaa myös vahvan luuston rakentumisessa.

Lihasta saadaan pehmeää, terveydelle edullista rasvaa. Lihan rasvasta yli puolet, eläinlajista riippuen, on pehmeää rasvaa. Siipikarjanlihasta pehmeää rasvaa on noin 70 prosenttia, sianlihasta noin  60 prosenttia ja naudanlihasta vajaa puolet. Lihassa on myös kovaa rasvaa, jonka liiallista käyttöä on hyvä välttää. Monipuolisesti kootussa tasapainoisessa ruokavaliossa sen osuus jää kuitenkin kohtuulliseksi. LIhan rasva on useimmiten näkyvää, joten sen voi halutessaan poistaa.

Lihassa on runsaasti vitamiineja ja hivenaineita. Liha on yksi monipuolisimmista ravinnonlähteistä. Esimerkiksi tavallinen pihvi sisältää kaikkia B-ryhmän vitamiineja, rautaa, sinkkiä, seleeniä ja paljon muita vitamiineja ja mineraaleja.

Rauta auttaa rakentamaan hemoglobiinia, joka kuljettaa happea ympäri kehoa. Lihasta saatava rauta on niin sanottua hemirautaa, joka imeytyy kasviksista saatavaa nonhemirautaa paremmin. Raudantarve on suuri erityisesti lapsilla, kasvuiässä olevilla nuorilla ja hedelmällisessä iässä tai raskaana olevilla naisilla. Sinkkiä puolestaan tarvitaan muun muassa kasvun ja kehityksen säätelyyn, hermoston toimintaan sekä immunivasteen ylläpitoon. Seleeni muun muassa ehkäisee solujen haitallista hapettumista toimimalla antioksidanttina.

Liha sisältää kaikkia B-ryhmän vitamiineja, joita tarvitaan muun muassa elimistön energia-aineenvaihduntareaktioissa. Liha on hyvä lähde erityisesti vain eläinkunnan tuotteissa esiintyvän B12-vitamiinin saantiin. B12-vitamiinin tärkein tehtävä on muiden B-vitamiinien tavoin osallistua elimistön energia-aineenvaihduntaan. Lihan sisältämiä muita B-vitamiineja ovat esimerkiksi pyridoksiini (B6), niasiini (B3) ja tiamiini (B1) sekä riboflaviini (B2) ja foolihappo (B9).

Liha on parhaimmillaan osana monipuolista ruokavaliota. Lautasmallin mukainen ateria, jossa on neljäsosa lihaa, neljäsosa hiilihydraattipitoista lisäkettä ja puolet kasviksia, tarjoaa hyvän pohjan ruokailuun. Liian yksipuolinen ruokavalio on aina terveysriski, mutta osana terveellistä, monipuolista ruokavaliota liha on erinomainen ja monipuolinen ravinnonlähde.