Lihasta.fi kokoaa yhteen ajankohtaista tietoa ja keskustelua kotimaisesta lihasta, sen tuotannosta ja kulutuksesta Suomessa.

Millainen on suomalainen lihantuotantoketju? Tietoa kotimaisesta lihasta, sen tuotannosta ja kulutuksesta Suomessa.

Mitä liha-alalla tapahtuu? Tutustu tuoreimpiin kirjoituksiin ja kannanottoihin.

Kotimaisen lihan viikko on kouluissa 14.–18.11.2016 järjestettävä teemaviikko, jonka aikana koululaisilla on mahdollisuus tutustua kotimaisen lihan tuotantoon, käyttöön ja lihan matkaan tilalta ruokapöytään.

Mikä on Lihasta-viestintähanke? Lue lisää täältä.

Etsitkö tietoa kotimaisesta lihasta, lihantuotannosta tai lihan kulutuksesta Suomessa? Täältä voit hakea haluamaasi tietoa sivuston sisällöistä.

Eläinten terveys ja hyvinvointi

Possujen terveitä saparoita
Kuva: Atria

Suomalaisessa lihantuotannossa eläinten hyvinvointi on ensisijaisen tärkeää, ja eläinten hyvinvoinnin edistämiseksi tehdään enemmän kuin mitä laki vaatii. Suomen sopimustuotantoon ja jäljitettävyyteen perustuva alkutuotanto on hyvin valvottua. Siksi eläinten hyvinvoinnin tila tiedetään tarkasti ja mahdollisiin ongelmiin voidaan puuttua tehokkaasti. Tiloilla noudatetaan eläinsuojelulakia- ja asetuksia. Suomen kansallinen eläinsuojelulainsäädäntö on monilta osiltaan EU-lainsäädäntöä tiukempi. Suomessa sitoudutaan myös vapaaehtoiseen tuotantoeläinten hyvinvoinnin edistämiseen osana kansallista laatustrategiaa.

Osaava tuottaja on paras tae eläinten hyvinvoinnille. Sopimustuotannon ansiosta tuottajalla on lihayrityksen tuki: yritykset tarjoavat tietoa ja tukea tilojen toimintaan. Hyvinvoivat eläimet ovat myös lihayritysten etu. Tuottajat saavat lisäksi viranomaisilta tukea eläinten hyvinvoinnin edistämisestä. Valittujen toimenpiteiden toteuttaminen esimerkiksi eläinten käsittelyn ja pitopaikan suhteen oikeuttaa hyvinvointikorvaukseen.

Kansallinen eläinten terveydenhuolto ETU asettaa tuotannolle tiukemmat laatuvaatimukset kuin Suomen laki tai EU. Siinä tuottaja ja eläinlääkäri tekevät eläimille terveydenhuoltosopimuksen säännöllisistä terveydenhuoltokäynneistä. Eviran ja ETT ry:n hallinnoima ETU-terveydenhuolto on vapaaehtoista, mutta sika- ja nautatuottajat sitoutuvat siihen sopimustuotannossa. Sikojen ja nautojen ETU-terveydenhuolto on organisoitu suomalaisiin Sikava- ja Naseva- terveydenhuollon seurantajärjestelmiin.

Suomalaiset sikatilojen Sikava- ja nautatilojen Naseva-seurantajärjestelmät auttavat valvomaan eläinten terveyttä ja hyvinvointia. Järjestelmiin liittyneiden tilojen eläimille tehdään eläinlääkärin kanssa terveydenhuoltosopimus ja -suunnitelma sekä säännöllisiä terveydenhuoltokäyntejä. Järjestelmien avulla eläinten terveydenhuollosta pidetään rekisteriä, johon kerätään muun muassa terveydenhuoltokäyntien havainnot, tuottajien omat kirjaukset, teurastus- ja lihantarkastusmerkinnät, laboratoriotulokset ja lääkitystiedot. Sikavaan kuuluu yli 90 prosenttia suomalaisista sikatiloista ja Nasevaan noin 60 prosenttia nautatiloista, yli sadan naudan tiloista noin 90 prosenttia.

Broilerituotannossa noudatetaan kansallista laatujärjestelmää, joka ylittää lainsäädännön vaatiman tason. Sen kulmakiviä ovat ovat Suomen lainsäädäntö, EU-lainsäädäntö, ETT ry:n ohjeet, vapaaehtoiset terveydenhuoltotoimet ja hyvät alkutuotannon tuotantotavat. Myös broileritilat voivat solmia eläinlääkärin kanssa ETU- terveydenhuoltosopimuksen. Koska broilerituotanto on sopimustuotantoa, tuottajat ovat sitoutuneet eläinten terveydenhuoltotyöhön, ja tarvittaessa lihayritysten omat eläinlääkärit huolehtivat broilereiden hyvinvoinnista.

Kansallista eläinsuojelulakia uudistetaan parhaillaan. Uudistuksen keskeisimmät kysymykset ovat tiineytys- ja porsitushäkkien sekä parsinavettojen käyttö ja kivunlievitys vasikoiden nupoutuksen ja porsaiden kastraation yhteydessä. Viime vuosina kansallista eläinsuojelulakia on täydennetty eläinten hyvinvointia parantavilla asetuksilla ja ohjeistuksilla.