Lihasta.fi kokoaa yhteen ajankohtaista tietoa ja keskustelua kotimaisesta lihasta, sen tuotannosta ja kulutuksesta Suomessa.

Millainen on suomalainen lihantuotantoketju? Tietoa kotimaisesta lihasta, sen tuotannosta ja kulutuksesta Suomessa.

Mitä liha-alalla tapahtuu? Tutustu tuoreimpiin kirjoituksiin ja kannanottoihin.

Kotimaisen lihan viikko on kouluissa 14.–18.11.2016 järjestettävä teemaviikko, jonka aikana koululaisilla on mahdollisuus tutustua kotimaisen lihan tuotantoon, käyttöön ja lihan matkaan tilalta ruokapöytään.

Mikä on Lihasta-viestintähanke? Lue lisää täältä.

Etsitkö tietoa kotimaisesta lihasta, lihantuotannosta tai lihan kulutuksesta Suomessa? Täältä voit hakea haluamaasi tietoa sivuston sisällöistä.

Broilerin elinkaari Suomen lihantuotannossa

Broilereita kasvattamossa
Kuva: Atria

Vanhempaispolven linnut tuodaan Suomeen Ruotsista päivän ikäisinä. Linnut kasvatetaan nuorikko- eli emokasvattamossa. Tautikontrollin vuoksi linnut ovat emokasvattamossa karanteenissa ensimmäiset 8–12 viikkoa. 

Emokasvattamosta linnut siirretään emokanalaan eli munittamoon noin 18 viikon ikäisinä. Siellä kukot huolehtivat munien hedelmöittymisestä ja emot munivat munintapesiin. Suomen broilerituotannon linnut elävät vapaana lattialla, joka on peitetty turvepehkulla tai muulla kuivikkeella. Toisin kuin useissa Euroopan maissa, Suomessa vanhempaispolven lintujen nokkia ei typistetä, vaan häiriökäyttäytymistä ja lajitovereiden höyhenten nokkimista ehkäistään tarjoamalla linnuille virikkeitä.

Munat kulkeutuvat munintapesistä hihnaa pitkin pakkauskoneelle. Vaatimukset täyttävät munat merkitään ja lähetetään kuljetusautolla hautomoon, jossa hautomakoneet saavat untuvikot kuoriutumaan noin 21 vuorokaudessa

Kuoriutumisen jälkeen untuvikko siirretään hautomosta kasvattamoon. Broilereiden kasvatus on erikoistunut hautomojen ympärille, joten kuljetusmatka hautomosta kasvattamoon on lyhyt. Suomessa myös tuotantopolven broileri kasvaa vapaana lattialla, joka on peitetty turvepehkulla tai muulla kuivikkeella. 

Broilerit saavuttavat keskimääräisen 1,5 kilon teuraspainon noin 5–6 viikon iässä. Muualla Euroopassa broilerit lähetetään teuraaksi erissä, mitä kutsutaan harvennusmenetelmäksi. Sen sijaan Suomessa pääasiallinen käytäntö on, että kaikki broilerit sekä tuodaan kasvattamoon että siirretään teurastamoon samaan aikaan. Koko halli tyhjennetään, pestään ja desinfioidaan ennen uusia kasvatettavia. Suomessa yleisessä kasvatusmallissa tautien tartuntariski on pienempi, mikä on yksi syy siihen, että Suomen broileriketju on käytännössä salmonellaton.