Lihasta.fi kokoaa yhteen ajankohtaista tietoa ja keskustelua kotimaisesta lihasta, sen tuotannosta ja kulutuksesta Suomessa.

Millainen on suomalainen lihantuotantoketju? Tietoa kotimaisesta lihasta, sen tuotannosta ja kulutuksesta Suomessa.

Mitä liha-alalla tapahtuu? Tutustu tuoreimpiin kirjoituksiin ja kannanottoihin.

Kotimaisen lihan viikko on kouluissa 14.–18.11.2016 järjestettävä teemaviikko, jonka aikana koululaisilla on mahdollisuus tutustua kotimaisen lihan tuotantoon, käyttöön ja lihan matkaan tilalta ruokapöytään.

Mikä on Lihasta-viestintähanke? Lue lisää täältä.

Etsitkö tietoa kotimaisesta lihasta, lihantuotannosta tai lihan kulutuksesta Suomessa? Täältä voit hakea haluamaasi tietoa sivuston sisällöistä.

Vuoden 2030 ruoka-Suomen trendikartta aiempaa pirstaloituneempi

SuomiAreenassa maanantaina 10.7. järjestetyssä keskustelutilaisuudessa “Mitä Suomi syö 2030? Kuluttajat ja tuottajat ruokatrendien viidakossa” luodattiin asiantuntijoiden johdolla tulevaisuuden ruokatrendikarttaa niin kaupan, tuotannon, tutkimuksen kuin lainsäädännön näkökulmasta.

Maanantaina SuomiAreenassa hallitseva keskustelunaihe oli muun muassa ruoka ja ruoan tulevaisuus. Aihetta käsiteltiin myös Lihasta-hankkeen, Pro Luomun ja Luomuliiton sekä Ilmastokokin järjestämässä Mitä Suomi syö 2030 -keskustelussa, jossa pohdittiin muun muassa kotimaisen lihantuotannon merkitystä, luomun roolia tulevaisuudessa sekä hyönteisten mahdollisuuksia nousta uudeksi ruokatrendiksi.

Kotimaisuus nähtiin vahvana ja tulevaisuudessa korostuvana trendinä, jonka arvostusta kansainväliset ruokaskandaalit varmasti osaltaan lisäävät. Siksi on tärkeää ymmärtää, mitä kotimaisuus tai suomalaisuus käytännössä tarkoittaa. Esimerkiksi lihantuotannossa kotimaisuus tarkoittaa antibiootittomuutta, salmonellan nollatoleranssia ja elintarviketurvallisuutta sekä luottamusta tuottajaan. On ruoan puhtauden, saatavuuden ja laadun vuoksi tärkeää, että suomalaista ruoantuotantoa ja ruokaa arvostetaan ja isoihin arkisiin valintoihin kiinnitetään huomiota. Laadusta kannattaa maksaa.

– Haluan ostaa suomalaista ja haluan ostaa luomua silloin kun mahdollista, koska haluan tietää mitä syön, europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen painottaa.

– Kysykää aina ravintolassa alkuperää, maataloustuottaja Elina Heino lisää.

Kuluttajien valintoja helpottava lihan alkuperämerkki saikin panelistikaartin tuen, ja lavalla peräänkuulutettiin alkuperän huomiointia erityisesti julkisissa hankinnoissa. Lisäksi Suomeen toivottiin ylpeyttä raaka-aineiden alkuperästä. Maataloustuottaja Aarne Schild toivoi Suomen ottavan mallia Ranskasta, missä Schildin mukaan tuskin löytyy arvostettua ravintolaa, jossa lihan alkuperää ei tiedettäisi tai kerrottaisi. Elina Heino puolestaan haastoi kotimaan hotellit kertomaan avoimesti raaka-aineiden alkuperän.

Suomalainen ruoka on myös mahdollinen vientivaltti, sillä erityisesti elintarviketurvallisuus on Suomessa korkealla tasolla. Todelliseksi vientivaltiksi kehittymiseen tarvitaan muun muassa yhteistyötä. Jotta ruokaketju voi vastata tulevaisuudessakin kuluttajien tarpeisiin, siltä vaaditaan panelistien mukaan rohkeutta kehittää uutta, jäljitettävyyttä, luovuutta ja läpinäkyvyyttä, kunnianhimoa, korkeaa tasoa sekä pitkäjänteisyyttä ja avoimuutta. Suomalaisen ruoan matka vientivaltiksi on näistä periaatteista kiinni pitämällä varmastikin askeleen lähempänä.

Mitä sitten Suomessa syödään vuonna 2030?

Keskustelijat uskovat, että suomalaista ruokaa tuotetaan vielä 13 vuodenkin päästä. Lisäksi on varmaa, että vuonna 2030 Suomessa syödään ruokaa, jonka alkuperä tiedetään varmasti. Muitakin muutoksia enteillään: esimerkiksi fuusioruoan ja terveellisemmän, vähäsokerisemman ruoan suosion kasvua. Muutosten keskellä niin kauppa kuin tuottajakin seuraa kuluttajaa trendiviidakossa tarkasti kuunnellen. S-ryhmän kaupallisen johtajan Ilkka Alarodun mukaan hyvä tuote vastaakin yleensä useampaan kuin yhteen trendiin, vähintään kahteen.

Kotimainen liha ei luultavimmin katoa lautasiltamme, ja esimerkiksi Alarotu uskoo, että tulevaisuudessa kulutus onkin kasvisten ja lihan yhdistämistä oikeassa suhteessa. Ruokatrendit kuitenkin pirstaloituvat entisestään. Professori Johanna Mäkelä kehottaa varautumaan siihen, että tulevaisuudessa on yhä enemmän erilaisia tapoja syödä. Mäkelä myös toivoo, että erilaiset trendit kulkevat sulassa sovussa.

Katso keskustelu kokonaisuudessaan Katsomosta tai kuuntele podcastina Kiekusta.

Tilaisuuden järjestivät yhteistyössä Ilmastokokki, Lihasta-hanke, Luomuliitto ja Pro Luomu ry.

Tilaisuutta juonsi Vappu Pimiä. Panelisteina olivat Ilkka Alarotu (kaupallinen johtaja, S-ryhmä), Elina Heino (lihantuottaja, Kivijärven tila), Johanna Mäkelä (ruokakulttuurin professori, Helsingin yliopisto), Sirpa Pietikäinen (europarlamentaarikko) ja Aarne Schildt (tuottaja, Bosgårdin luomutila).

Lisäksi tilaisuudessa kuultiin kommenttipuheenvuorot seuraavilta henkilöiltä: Mika Ala-Fossi (Atria Suomen toimitusjohtaja), Robert Nemlander (EntoCuben perustaja), Janne Rauhansuu (Luomuliiton hallituksen varapuheenjohtaja), Samuli Laurikainen (Silmusalaatin toimitusjohtaja), Jyrki Karlsson (HKScanin Suomen markkinasta vastaava johtaja).