Lihasta.fi kokoaa yhteen ajankohtaista tietoa ja keskustelua kotimaisesta lihasta, sen tuotannosta ja kulutuksesta Suomessa.

Millainen on suomalainen lihantuotantoketju? Tietoa kotimaisesta lihasta, sen tuotannosta ja kulutuksesta Suomessa.

Mitä liha-alalla tapahtuu? Tutustu tuoreimpiin kirjoituksiin ja kannanottoihin.

Kotimaisen lihan viikko on kouluissa 14.–18.11.2016 järjestettävä teemaviikko, jonka aikana koululaisilla on mahdollisuus tutustua kotimaisen lihan tuotantoon, käyttöön ja lihan matkaan tilalta ruokapöytään.

Mikä on Lihasta-viestintähanke? Lue lisää täältä.

Etsitkö tietoa kotimaisesta lihasta, lihantuotannosta tai lihan kulutuksesta Suomessa? Täältä voit hakea haluamaasi tietoa sivuston sisällöistä.

Päättäjät toivat esiin suomalaisen lihantuotannon vahvuudet: “Suomalainen tuottaja voi olla ylpeä työstään”

Mitkä ovat suomalaisen lihantuotannon vahvuudet ja vaikutukset? Entä voidaanko ruuasta keskustella rakentavasti?

Muun muassa näihin kysymyksiin etsittiin vastauksia keskiviikkona 8.2. eduskunnan Kansalaisinfossa järjestetyssä keskustelutilaisuudessa, jossa pohdittiin suomalaisen lihantuotannon nykytilaa ja tulevaisuutta.

Kuva lihantuotantoa käsittelevän tiedotustilaisuuden yleisöstä.
Yli 50 osallistujan joukkoon mahtui niin kansanedustajia ja avustajia kuin tuottajia, opiskelijoita ja asiantuntijoita. Yhdestä osallistujat olivat yhtä mieltä: suomalaisella lihantuotannolla on monia vahvuuksia, joita ei osata tuoda esiin riittävästi.

Suomalaispossu saa pitää saparonsa

Tilaisuuden avasi eduskunnan lähiruokakerhon puheenjohtaja, kansanedustaja Anne Kalmari (kesk), joka nosti esiin viimeaikaisen kriittisen keskustelun lihantuotannon etiikasta ja ympäristövaikutuksista.

– Keskustelussa sekoitetaan kuitenkin sujuvasti kotimaiset ja globaalit asiat. Tuotantotavassa meillä ja muualla on valtava ero, Kalmari sanoi.

Esimerkiksi Kalmari nosti antibioottien käytön, joka on Suomessa hyvin maltillista. Tästä Eläinten terveys ETT ry:n toiminnanjohtaja Pirjo Kortesjärvi kiitti erityisesti ennaltaehkäisevää työtä.
– Usein puhutaan lääkkeiden käytön vähentämisestä, kun pitäisi puhua lääkkeiden käytön tarpeen vähentämisestä. Juuri tähän juurisyyhyn Suomessa on puututtu hienosti.

Terveyden lisäksi myös eläinten hyvinvoinnista pidetään Suomessa tiukasti kiinni. Esimerkiksi sika saa pitää saparonsa ja kana nokkansa.

– Suomessa eläinten hyvinvoinnin eteen on tehty poikkeuksellisen pitkäjänteistä yhteistyötä, kotieläinten lisääntymistieteen dosentti Olli Peltoniemi kertoi.

Luomu ei ratkaise yksinään

Viime aikoina kritiikkiä on saanut erityisesti ulkomaisen tuontisoijan käyttö suomalaisten sikojen ja broilerien ruokinnassa. Tilaisuudessa tuotiin kuitenkin esiin, että soijan käyttö on Suomessa vähäistä.

Lihateknologian emeritusprofessori Eero Puolanne uskoi, että riittävän tutkimuksen ja resurssien avulla soija voitaisiin hyvin korvata kotimaisella kasviproteiinilla. Olli Peltoniemi katsoi tulevaisuuden mahdollisuuksia vielä pitemmälle:
– Jos sirkkafarmi ei vielä toimi ihmisten ravintona, eikö se voisi toimia vaikka sikojen ravintona?

Tilaisuudessa keskusteltiin myös luomutuotannosta. Pirjo Kortesniemi muistutti, että eläinten hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmasta se ei aina ole yksinkertaisin vaihtoehto.
– Luomutuontisoijaa ei käsitellä mitenkään, joten siinä on salmonellariski. Myös kipulääkkeiden käyttö on luomutuotannossa hyvin rajoitettua. Luomu ei ole yhtä kuin eläinten hyvinvointi.

Kuva keskusteluun osallistuneista panelisteista.
Suomalaisesta lihantuotannosta keskustelivat professori Eero Puolanne (vas.), ETT:n toiminnanjohtaja Pirjo Kortesniemi, ruokatrenditutkija Piia Jallinoja, maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Pekka Sandholm ja kotieläinten lisääntymistieteen professori Olli Peltoniemi.

Faktat keskustelun pohjaksi

Eero Puolanteen mukaan ruokakeskustelu on siirtynyt viime aikoina uuteen suuntaan: terveellisyyden sijaan eläinten hyvinvointi ja ympäristökysymykset nousevat nyt esiin. Eri eläinlajeja ja tuotantomaita ei kuitenkaan pitäisi niputtaa yhteen.

– Liikkeelle pitää lähteä faktoista, sillä muuten ei synny oikeaa keskustelua. Esiin pitäisi nostaa myös, mitä hyvää on saatu aikaan, Puolanne sanoi.

– Nyt se, mitä jutuissa nostetaan esiin, voi olla toissijaista suhteessa siihen, mikä oikeasti parantaisi eläinten hyvinvointia, arvioi kokoomuksen kansanedustaja Markku Eestilä.

Ruokatrenditutkija Piia Jallinojan mukaan faktat ja arvot on käytännössä vaikeaa erotella toisistaan. Jallinoja peräänkuulutti kuitenkin hyvää ja avointa keskustelua aiheesta.
– Toivoisin vuoropuhelua, jossa kaikki voisivat puhua tasavertaisesti keskenään.

Katseet mahdollisuuksiin

Sekä kansanedustajat että asiantuntijat toivat esiin poliittisia keinoja vaikuttaa suomalaisen lihantuotannon tulevaisuuteen. Kokoomuksen Sari Sarkomaa nosti esiin julkiset ruokahankinnat ja toivoi, että kotimaisia raaka-aineita tuettaisiin esimerkiksi kouluissa. Vasemmistoliiton Jari Myllykoski toivoi hyvinvointisäädöksiä myös tuontilihaan ja arvioi, että eettinen liha tulee vielä jossain vaiheessa olemaan Suomelle hyvä vientituote.

Keskustan kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila toivoi, että lihakeskustelua käytäisiin rohkeammin mahdollisuuksien eikä ongelmien kautta.
– Miksi me suomalaiset emme kykene sanomaan julki, mikä meillä on hyvää ja vahvaa?

– Melkein jokainen suomalainen tuottaja voi olla ylpeä työstään. Pidetään huolta siitä, että näin on myös jatkossa, Eviran eläinten terveyden ja hyvinvoinnin osaston johtaja Paula Kinnunen toivoi.

Keskustelutilaisuuden järjestivät kansanedustaja Anne Kalmari sekä Lihasta-viestintähanke, jota toteuttavat lihayhtiöt Atria ja HKScan yhdessä viestintätoimisto Tekirin kanssa. Tilaisuudessa julkistettiin myös hankkeen toteuttama Tilalta pöytään -tietopaketti, joka kokoaa yhteen keskeiset tiedot suomalaisesta lihantuotannosta. 

Tietopakettiin pääset tutustumaan täältä

Kuva lihantuotantoa käsittelevästä Tilalta Pöytään -tietopaketin kannesta, jossa on lehmiä laitumella.
Tilalta pöytään – tietopaketti suomalaisesta lihantuotannosta.